Fløibanen
Fløibanen on Bryggenistä Fløyenin vuorelle kulkeva funikulaari, joka pääteasemien välillä palvelee myös kolmea välipysäkkiä. Tämä liikenne palvelee niin vuoren rinteen asukkaita, kuin myös matkailijoita.
Pääsiäisen aikaan kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin asti liikenne alkaa klo 9:00 eli viikonloppuaikataulujen mukaan.
Aikataulu näkyy alla. Suuren kysynnän aikaan voidaan ajaa non-stop-liikennettä, jolloin ainoastaan tasalta ja puolelta lähtevät vuorot palvelevat välipysäkkejä, ja muuten kuljetaan jatkuvasti reittiä päästä päähän pysähtymättä välipysäkeillä.
Matka-aika on noin 8 minuuttia, ja non-stop-liikenteen aikaan ilman välipysähdyksiä noin 5 minuuttia.
Promsgaten laituri on niin lyhyt, että vain vaunun ylimmäinen ovi pysähtyy sen kohdalle – ottakaa tämä huomioon, jos aiotte poistua tällä pysäkillä!
Lähtöajat
| Ma–pe | La–su | |||||||||
| Tunnit | Minuutit | Tunnit | Minuutit | |||||||
| 7 | 30 | 9 | 00 | 30 | ||||||
| 8–9 | 00 | 30 | 10–18 | 00 | 15 | 30 | 45 | |||
| 10–18 | 00 | 15 | 30 | 45 | 19–22 | 00 | 30 | |||
| 19–22 | 00 | 30 | 23 | 00 | ||||||
| 23 | 00 | |||||||||
Liput ja hinnat
Jokaisella asemalla ja pysäkillä on lippuautomaatti, ja ala-asemalla myös lipunmyyntitoimisto. Lippuja voi ostaa myös mobiilisovelluksesta.
Hinnat ovat samat kaikilla ostotavoilla. Lippu koko reitille maksaa 75 NOK ja välipysäkiltä/-lle 35 NOK. Säästääkseen voi siis nousta kyytiin ala-aseman sijasta Promsgaten pysäkiltä, josta 35 kruunulla voi matkustaa ylös asti.
Reitti ja pysäkit kartalla
Klikkaa suuremmaksi.
Mikä on funikulaari?
Funikulaari on vaunu tai vaunupari, joka kulkee rinteeseen rakennetulla radalla ja on kiinni vaijerissa, joka kulkee radan yläpään kautta. Vaijerin toisessa päässä on vastapainona perinteisesti toinen samanlainen vaunu, mutta joskus myös punnukset, vähän niinkuin hisseissä. Yleensä vaunut kulkevat samoja kiskoja muuten, paitsi radan keskikohdassa, jossa ne sivuuttavat toisensa. Mutta on myös järjestelmiä, joissa molemmilla vaunuilla on oma ratansa koko matkalla (esim. Montmartre Pariisissa).
Perinteisesti funikulaareja on rakennettu Alpeilla vesistöjen varsille niin, että yläasemalla on voitu täyttää vaunun pohja vedellä suoraan joesta tai purosta, ja ala-asemalla vesi on laskettu pois. Näin alaspäin kulkeva vaunu on kantamansa veden painolla vetänyt ylöspäin kulkevan vaunun ylös, ja liikenne on toiminut näin käytännössä nollahävikkisellä vesivoimalla.
Bergenin funikulaarin voimanlähteenä on kuitenkin yläasemalla sijaitseva sähkömoottori, joka liikuttaa vaijeria, ja moottoria ohjaavat kuljettajat molempien vaunujen yläpäissä olevissa ohjaamoissa.
Funikulaaria voi kutsua suomeksi köysiradaksi, mutta samalla sanalla tarkoitetaan toki myös ilmassa kulkevaa vaijeria ja siitä roikkuvia gondoleja, joten sekaannus on mahdollinen. Sama englannin kielessä – cable car tarkoittaa näitä molempia ja näiden lisäksi vaijerivetoista raitiovaunua, jollaisia oli aikoinaan monessa amerikkalaisessa kaupungissa, ja nykyäänkin vielä San Franciscossa.